Aamulehden toimittaja kyseli taannoin, ovatko vaalikoneet ja järjestöjen tekemät vaaliohjelmat mielestäni turhia, tai onko niitä liikaa. Täytyy sanoa, että en ollut asiaa paljonkaan ajatellut. Vastaan ihan mielelläni vaalikoneisiin. Samoin erilaisten järjestöjen vaaliohjelmat ovat ihan hyvä keino listata ylös tavoitteita ja lobata niitä.

Toki luettavaa ja perehtymistä on paljon. Suurin osa ehdokkaista tekee pääasiallisesti jotain muuta kuin vaalityötä - käy töissä tai opiskelee. Itselläni ainakin on ajoittain hankaluuksia järjestää aikaa kaikkeen, mihin pitäisi. Kolmivuorotyö sairaalan sisätautiosastolla vaatii veronsa myös jaksamisen osalta.  Edustuksellisen demokratian etu onkin se, ettei ihan jokaisen arkeaan pyörittävän suomalaisen tarvitse tutustua Afganistanin sotilasoperaatioon, jätevesilakiin tai pörssiveroon. Riittää, kun tietää suunnilleen mitä mieltä niistä on ja osaa valita ehdokkaansa.

Vaalikoneita onkin tämän kevään vaaleissa paljon. Kysymyksetkin ovat monessa vaalikoneessa olleet lähes identtisiä. Kysymykset ovat myös usein ärsyttäviä ja yksinkertaistavia, joihin ei oikein voi vastata kyllä tai ei tai samaa mieltä / eri mieltä. Yksinkertaisimpia kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi, kannatatko ydinvoimaa tai pitäisikö Suomen liittyä Natoon. En ja ei. Se oli helppoa. Kysymyksenasettelu saattaa myös olla seuraavanlainen: talouskasvu on parempi kuin leikkauslistat. Miksi ei esimerkiksi: veropohjaa on laajennettava leikkauslistojen sijaan? Entä sitten tällainen kysymys: EU-maiden verotusta on yhtenäistettävä. Ai siis mihin suuntaan? Minkä maan verotuksen mukaan yhtenäistetään? Ja mitä verotusta, alv:a vai palkkojen vai pääomien verotusta vai kaikkia? Ei enää niin yksioikoista.

Tietenkin kaikissa vaalikoneissa on kommenttilaatikko, jonne saa sitten kommentoida kysymyksiä. Mutta ihan kaikkea en todellakaan ole kommentoinut, koska melkein joka kysymyksessa olisi jotain tarkennettavaa ja etenkin perusteltavaa, miksi vastasin näin.

Uskon kyllä myös, että vaalikone ratkaisee melko harvan äänestäjän päätöstä. Usein ratkaisevampaa on se, että tietää suunnilleen millaista arvomaailmaa ehdokas edustaa tai mitä asioita hän ajaa. Joskus äänestyspäätökseen riittää myös, että tietää ehdokkaan olevan hyvä tyyppi tai joku tuttu suosittelee tätä. Äänestyspäätöksen takana saattaa myös olla jokin tietty asia tai ominaisuus ehdokkaassa - ammatti, asema, ikä tai jokin muu yksittäinen syy. Yhä harvemmin kuitenkin puoluekanta.

Vaalikoneissa on muuten myös kysytty, saako lapselle antaa tukkapöllyä tai nukkuuko kissasi tai koirasi samassa sängyssä kanssasi. Huokaus.